sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Huhtikuun hikoilut

Kymppi! Juoksin eilen vihdoin kympin, ekaa kertaa yli 7 kuukauteen ja ekaa kertaa selkävaivan ilmaantumisen jälkeen. Selkä selvästi väsyi viimeisellä kahdella kilometrillä, ja kun päivän ohjelmassa oli lenkin jälkeen munkkien leipomista ja paistoa, tuntui selkä siinä aika rasittuneelta. Itse lenkki meni hyvin. Olin asettanut itselleni rennon (hitaan) tavoitevauhdin, mutta lipsuin siitä vähän koko ajan nopeampaan tahtiin, lopulta kymppi taittui ajassa 1h 10min. Huhtikuussa sain vihdoin ihan ok kilometrit kasaan, kokonaisuudessaan kilometrejä kertyi 76. Olisi ollut kiva päästä tasalukuun 80 kilometriä, mutta olen kuitenkin tyytyväinen, kun maaliskuusta kilometrit tuplaantuivat.


Huhtikuussa aloitin myös varovaiset nopeustreenit. Olen kirmannut kerran viikossa 4 km lenkin, johon on kuulunut 4 kertaa 400 metrin vedot. Vetojen vauhdin olen pyrikinyt pitämään hyvin maltillisena, noin 5:45-5:55/km. En näe nyt oikein syytä edes nostaa vauhtia vai tehdä juuri tämän enempää nopeustreeniä, sillä mitään aikatavoitetta kesän puolikkaalle en aio asettaa. Mutta vetotreenit tuovat kaivattua vaihtelua juoksuohjelmaan, ja niistä huomaan kunnon kehittymisen ehkä paremmin kuin hitaammista lenkeistä. Tuntuu, että olen kaikki kevään lenkit juossut ikään kuin vanhoilla pohjilla, sillä määrät ovat toistaiseksi jääneet niin alhaisiksi, ettei niillä juuri kuntoa kohoteta. Eilinen kymppi antoi uskoa siihen, että enköhän ole parin kuukauden päästä jo puolimaratonkunnossa.

Olen siis vihdoin päässyt taas jonkinlaiseen juoksukuntoon vaivojen jälkeen. Polvessa on ollut ajoittain kipua, mutta myös paljon päiviä, jolloin olen voinut unohtaa koko polven. Selkä on maaliskuun alun kiropraktikkokäynnin jälkeen oireillut vain vähän, joten sen suhteen olen nyt aika luottavainen. Kiropraktikko arveli, että seuraava hoito olisi ajankohtainen vasta kesäkuun alussa. En tiedä, kestääkö selkä ihan sinne asti, mutta nyt on menossa pisin hoitoväli toistaiseksi, ja hyvältä näyttää, joten kaipa se tietää, mitä tekee.


Salilla kävin huhtikuussa viidesti. Suunnitelmissa oli käydä suunnilleen kerta viikkoon, ja se toteutuikin. Olisin kyllä käynyt useamminkin, mutta pääsiäisen ja pienen sairastumisen myötä tahti oli tämä. Alkuvuonna hyvin alkanut salikausi on siis hiukan hiipumassa, mutta yritän jatkaa käyntejä edelleen noin kerran viikossa. Mulle sopiva määrä liikuntakertoja on noin 3-4 viikossa, ja jos teen kolme lenkkiä viikon aikana, en oikein löydä aikaa ja/tai jaksamista treenata salilla sen lisäksi kuin kerran viikossa. Alkuvuonna lenkkejä oli vähemmän, mutta nyt kun vihdoin tuntuu, että kroppa kestää säännöllistä iskutusta, haluan mieluummin juosta kuin treenata salilla. Aikaisempina vuosina kuntosali on aina jäänyt ns. juoksukaudella kokonaan, eli suunnilleen huhtikuusta lokakuuhun. Nyt yritän kuitenkin pitää parempaa huolta lihaskunnosta ja jatkaa kuntosaleilua ainakin vielä toukokuun ajan.

Toukokuulle toivon taas maltillista lisäystä juoksumäärään. Pitkää lenkkiä on tarkoitus pidentää hissukseen. Jos pystyisin kesäkuun alussa juoksemaan 16 kilometrin pitkiksen, niin puolimaraton heinäkuun ekana menee varmasti. Enemmän mietityttää toukokuun lopussa oleva Kolin vaellusreissu, ihan siltä kantilta, että mitäköhän selkä sanoo ensin tuntikausien autossa istumisesta ja sen jälkeen tuntikausien vaeltamisesta rinkan kanssa... Teen jonkun testiretken ainakin rinkan kanssa vielä ennen Kolin reissua. Toivottavasti toukokuu toisi tullessa kunnolla lämpimät säät, niitä on jo odotettu ja pitkään. Vappu menee rauhallisesti hyvän ruoan ja munkkikahvien myötä, jotta pääsen heti huomenna taas lenkille! Iloista vappua!

2 kommenttia:

  1. Iloista vappua, onpa kiva kuulla että selkävaiva alkaa olla voitettu! Tsemppiä ja malttia kevääseen ja kesään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Malttia kyllä tarvitaan edelleen, mutta toivotaan, että selkävaiva ois menneen talven lumia.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...