sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Sunnuntain satunnaiset kuulumiset

Luonnoksissa lojuu pari postausta viimeistelyä vailla, mutta kun ne eivät nyt inspiroi, niin naputtelempa pari riviä satunnaisia kuulumisia.

Arki

Joulun ja uudenvuoden jälkeen paluu arkeen on sujunut vähän nihkeästi. Vaikka mulle sopii rutiinit esimerkiksi säännöllisen liikuntarytmin ylläpidossa, niin työarki tuntuu loman jälkeen aina nihkeältä. Vuosi on alkanut pienillä arjen haasteilla. Kulunut viikko on ollut täynnä vähän kaikkea. Asunnossamme tehtiin pientä remppaa, jonka vuoksi yksi ilta meni tavaroita suojatessa ja huonekasveja kylppäriin tunkiessa ja toinen ilta sitten siivoiluissa ja tavaroiden paikalleen laitossa.

Juoksu

Tammikuun juoksut ovat lähteneet mukavasti käyntiin. Ekalla viikolla juoksin kaksi kympin lenkkiä ja tämänviikonlopun pitkin oli 12 km. Kroppaa on siis alettu totuttamaan taas pitkiksiin marras-joulukuun lyhyiden lenkkien jälkeen. Tuntuu, että kroppa myös ottaa treenin vastaan toivotulla tavalla. Pitkän lenkin jälkeen on väsyttänyt, mutta ei liikaa. Palautavat juoksut ovat todella edistäneet palautumista ja muutenkin juoksuohjelma tuntuu nyt sopivalta tähän hetkeen.


Juoksuhaaste 2018

Olen saanut juoksuhaasteesta jo 5 kohtaa ruksittua. Toki nyt on takana niitä helpommin toteutettavia haasteita, pahimmat ovat vielä edessä! Yksi haaste, joka hiukan hirvittää, on takperin juoksu. Haasteen Facebook-ryhmässä Teija oli juossut 1,7 kilometriä takaperin, ihan huikea saavutus! En usko, että pystyn millään samaan, sillä en ole oikein koskaan kokeillut juosta selkä edellä, ja kun olen nenä menosuuntaankin aika kömpelö, niin mitäköhän tästä kokeilusta tulee...


Matkakuumetta

Suomen talvi ei tunnetusti ole mun lemppareita, ja olenkin viikonlopun surffaillut ahkerasti netissä tutkien aurinkoisen Teneriffan vaellusreittejä ja saaren muita aktiviteetteja. Varasimme siskon kanssa viikon matkan Puerto de la Cruziin maaliskuun puolessavälissä, ja nyt on innostus korkealla. Matkaan on vielä pari kuukautta aikaa, joten on ehkä hiukan aikaista suunnitella päiväpatikoita, mutta näin matkan varaamisen jälkeen on aina vaikea keskittyä arkeen, kun innostusta suunnitella reissua riittää.

maanantai 8. tammikuuta 2018

Arvonnan voittajat

Juoksuhaaste 2018 polkaistiin käyntiin vuoden vaihteessa. Lupasin arpoa haasteen omalla sivulla 7.1.2018 mennessä mukaan ilmoittautuneiden kesken kaksi lahjakorttia.

Arvonta on nyt suoritettu ja 20 euron Stadiumin lahjakortit menivät nimimerkeille aliisanposti86 ja Kirsi. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea voittajille!


Juoksuhaasteeseen voi toki hypätä mukaan pitkin vuotta ja haasteita voi suorittaa omaan tahtiin, joko osan tai kaikki haasteet. Itse sain ekalla viikolla ruksittua jo 3 kohtaa, kun sunnuntaina pääsin juoksemaan lumessa ja pakkasessa. Lauantain pitkiksellä toteutin puolestani haasteen numero 19: Poikkea entuudestaan tuntemattomalle polulle ja juokse katsomaan mihin se johtaa. Polku johti itse asiassa suunnilleen sinne, mihin arvelinkin. Mutta, kuten mulle aina käy, kun poikkean tutulta reitiltä oudolle polulle, jossain vaiheessa matka katkeaa ojaan. Niin tälläkin kertaa, mutta onneksi selvisin kuivin jaloin tämän kertaisesta haasteesta.


Loistavaa juoksuvuotta 2018 itse kullekin säädylle!

perjantai 5. tammikuuta 2018

Juoksuhaaste 2018, olethan jo mukana?

Olethan huomannut Juoksuhaasteen ja ilmoittautunut mukaan? Juoksuhaaste 2018 koostuu 40 erillisestä pienestä (tai vähän isommasta) juoksuun liittyvästä haasteesta. Ideana on, että haasteen myötä tulee harjoiteltua vaihtelevasti pitkin vuotta ja tehtyä niin hitaita kuin nopeitakin lenkkejä. Jotkut kohdat ovat haastavampia, toiset vaativat vain heittäytymistä!

Juoksuhaasteen Facebook-ryhmään on viidessä päivässä liittynyt jo 175 innokasta haasteen vastaanottajaa. Haastetta suorittavat myös bloggaajat ja muutama on ehtinyt jo kirjoittaakin haasteesta. Run like a moose -blogissa haaste suoritetaan soveltaen omalla tavalla. Lenkillä-blogin Elina ehti heti vuoden alkuun aloittaa haasteen. Sinne minne lenkkarit vie -blogin Henna sai myös jo haasteen korkattua.

Itse en ole suorittanut vielä yhtään kohtaa haasteesta, vaikka vuotta on jo viisi päivää mennyt! Ajattelin, että kohdat 1 ja 2 pitää suorittaa heti, kun mahdollisuus tulee, sillä ne vaativat talviset olosuhteet. Kävin uudenvuodenpäivänä lenkillä, mutta silloin ei ollut pakkasta (haaste 1) ja luntakin oli niin vähän, etten voinut hyvällä omallatunnolla rastia kohtaa 2 (juokse lumessa). Mielestäni lumilenkki on sellainen, jossa tossujen alla narskuu ihan kunnolla. Täällä Turun suunnalla on kyllä kyseenalaista, tuleeko koko talvena moista keliä.

Kuva maanantain lenkiltä. Oliko sitä lunta nyt tarpeeksi vai ei?

Eilisellä lenkillä juoksin vauhtikestävyyttä nelisen kilometriä, ja heti lenkin alkuun kävi mielessä, miksi en laittanut haasteeseen omaa kohtaa vk-lenkille. Ehkä ajattelin, että peekoot ja veekoot ovat sitä perusharjoittelua, jota tulee joka tapauksessa tehtyä, eikä niissä ole mitään erityistä haastetta kenellekään. Nyt haluaisin vain saada edes jonkun kohdan haasteesta ruksittua, sillä onhan se ihan hassua, että juoksuhaasteen keksijä ei saa mitään aikaiseksi samalla kun toiset kirmaavat haasteen kohtia mennen tullen! :)

tiistai 2. tammikuuta 2018

Juoksuvuosi 2017

Vuoden 2017 alussa olin enemmän kuin epävarma siitä, pystyisinkö juoksemaan ollenkaan koko vuonna. Selkävaivasta toipuminen oli alkanut loppuvuodesta kiropraktikkokäyntien myötä, mutta alkuvuonna toipuminen oli vasta niin alkutaipaleella, että juoksut olivat kilometrin pituisia lenkkikokeiluja.

Kävin alkuvuodesta ahkeraan salilla ja yritin kaikin keinoin saada itseäni kuntoon. Tärkein motivaattori kuntoutumiselle oli, että pystyisin taas juoksemaan. Kilometrin ja kahden lenkit pitenivät pikkuhiljaa, mutta toipuminen ei ollut suoraviivaista eikä lainkaan niin nopeaa kuin olisin toivonut. Maaliskuussa toipuminen otti takapakkia, kun helmikuun lopussa selkä taas jumitteli ja aiheutti vuorostaan polven kipuilua koko maaliskuun ajan.


Aivan huhtikuun viimeisinä päivinä pystyin vihdoin juoksemaan yhtäjaksoisesti kymmenen kilometriä. Jo tuossa vaiheessa tiesin, että jos yleensäkin kuntoutuisin heinäkuun alun Paavo Nurmen puolikkaalle, olisi silloin turha odottaa mitään ennätysjuoksua. Lenkit olivat edelleen varovaisia ja tiesin, että liika iskutus kovalla alustalla toisi vain takapakkia toipumiseen. Kaipasin kuitenkin onnistumisen elämyksiä ja jotain muutakin juoksuohjelmaan kuin vain lyhyitä hissuttelulenkkejä kotikulmilla.

Suuntasin sitten poluille, ja se oli menoa se. Juoksukunnon nousu entiselle tasolle ehkä hiukan hidastui, mutta löysin polkujuoksusta juuri sitä, mitä kaipasin. Pehmeää juoksualustaa, vaihtelua maisemiin ja uusia elämyksiä. Vain muutaman kunnon polkulenkin kokemuksella ilmoittauduin elämäni ensimmäiseen polkujuoksutapahtumaan. Mulla oli polkukisassa vain yksi tavoite - olla tupeksimatta itseäni nurin. Se onnistui, ja taisin samalla jäädä lopullisesti koukkuun.


Toukokuun lopulla kävimme myös siskon kanssa heittämässä vaellusreissun Kolilla. Oli hauska päästä kokeilemaan vaeltamista, mutta reissulla jouduin myös toteamaan, että sekä polvi että selkä ottivat vähän nokkiinsa patikoinnista. Onneksi kesäkuussa pystyin kuitenkin juoksemaan ihan kunnolla, ja sain kasaan vuoden ekan yli sadan kilometrin juoksukuukauden. Kävin kesäkuussa myös RunFestailemassa duunikavereiden kanssa.

Kuva: Paavo Nurmi Marathon

Osallistuin heinäkuun alussa Paavo Nurmi Marathonin puolikkaalle jo viidettä kertaa. Tuloksena oli elämäni hitain puolikas, mutta tunsin itseni voittajaksi, sillä olin kuin olinkin saanut itseni kuntoutettua sellaiseen juoksukuntoon, että pystyi kirmaamaan puolikkaan ilman suurempia kipuja. Heinäkuu oli muutenkin hyvän mielen juoksukuu. Nautin täysillä lomasta, juoksin Maarianhaminassa, juoksin Ruissalo Summer Traililla, juoksin poluilla, juoksin rannalle, uin ja suppailin.

Elokuussa juoksin Maaria Traililla ensimmäisen sadekelin polkujuoksukisani. Etukäteen liukkaus hirvitti, mutta polkujuoksusta tulikin ehkä vuoden mieleenpainuvin juoksutapahtuma ja rankkasateessa polkukirmailu olikin huisin hauskaa!


Kivan kesän jälkeen tunsin itseni alkusyksystä normaalia väsyneemmäksi ja paluu arkeen tuntui nihkeältä. Onneksi nuutumus jäi väliaikaiseksi ja sain juoksun kulkemaan. Elokuun loppupuolella ynnäilin kilometrejä, ja totesin, että alkuvuoden vähistä juoksuista huolimatta mulla olisi mahdollisuus saavuttaa 1000 juostua kilometrejä vuonna 2017. Laskin, että se vaatisi 120 kilometrin kuukausia syksyn mittaan. Syys-lokakuussa tämä toteutuikin ja kävin vielä lokakuun puolivälissä juoksemassa vuoden viimeisen polkukisan Parmaharju Traililla. Olosuhteet olivat vähintäänkin mielenkiintoiset, sillä todella vettynyt alusta yhdistettynä hyppyrimäen jyrkkiin portaisiin teki juoksusta ikimuistoisen.

Tonnin tavoite otti hiukan lämää kun sairastuin loka-marraskuun vaihteessa flunssaan, joka jälkitauteineen kesti päälle kolme viikkoa. Sain unohtaa haaveet marrasputkesta ja aloittelin juoksuja flunssatauon jälkeen hyvin varovasti. Liukkaat ja pimeät kelit eivät muutenkaan loppuvuodesta houkutelleet tekemään pitkiä lenkkejä, mutta tiesin, että jos halusin saada tuhat juostua kilometriä täyteen, pitäisi pistää tossua toisen eteen. Päätin juosta mahdollisimman usein, mutta lyhyitä lenkkejä. Suunnitelma onnistui, ja muutama päivä ennen vuodenvaihdetta juoksukellossa möllötti 1000 kilometriä!


Alkuvuodesta en todellakaan arvannut, että 2017 tulisi olemaan ennätysvuosi juoksutapahtumien suhteen. Osallistuin kuuteen juoksutapahtumaan, eli taisin tuplata aiemman ”ennätykseni”. Turun seudun polkujuoksukisat olivat kivoja matalan kynnyksen juoksutapahtumia, joista jokaisesta jäi hyvä mieli ja innostus polkujuoksuun kasvoi tapahtumien myötä. Sitkeät vaivat eivät ole vieläkään täysin hellittäneet, mutta vuosi 2017 opetti, että vaivoista on mahdollista kuntoutua ja saada mahtavia juoksuelämyksiä, vaikka ei sataprosenttisessa kunnossa olisikaan. Polkujuoksusta innostuminen toi vuoteen paljon hyviä juoksumuistoja!

Aikaisemmat vuosikoosteet löytyvät seuraavista linkeistä:
Juoksuvuosi 2016
Juoksuvuosi 2015
Vuosien 2013 ja 2014 juoksukilometrit

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Sinut on haastettu mukaan juoksuhaasteeseen!

Jos luet tätä, niin sinut on haastettu mukaan Juoksuhaasteeseen!

Olen jo useamman viikon kehitellyt ensi vuodelle tällaista hauskaa juoksuhaastetta, joka kulkisi mukana koko ensi vuoden treeneissä. Idea tähän tuli Retkihaasteesta 2017, jossa oli retkeilyyn kannustavia haasteita tälle vuodelle. Haasteissa oli miettimistä, sillä halusin mukaan juttuja, joita kuka tahansa juoksija voisi toteuttaa, mutta jotka myös tarjoaisivat sopivasti haastetta vuoden ympäri. Haasteet ovat sellaisia, että nollastakin aloittava juoksija pystyy säännöllisellä treenillä ne saavuttamaan. Juoksuhaaste 2018 tsemppaa juoksemaan sekä tarpeeksi hitaasti että välillä kirmaamaan myös nopeita pinkaisuja.


Haasteita on 40 ja niitä voi rastia aivan omaan tahtiin. Osa vaatii hiukan paneutumista, osa heittäytymistä. Tavoitteeksi voi asettaa tietyn määrän haasteita tai vaikka kaikki!

Toivon, että ihan jokainen juoksubloggaaja osallistuu! Ilmoitelkaa haasteen omalla sivulla, aiotteko osallistua ja mikä on tavoitteenne! Tein juoksuhaasteelle myös oman Facebook-ryhmän, jonne ajattelin päivitellä muun muassa bloggaajien kuulumisia haasteen parissa.

Jotta juoksuhaaste innostaisi osallistumaan heti vuoden alusta, päätin pitää myös pienen arvonnan osallistuneille. Osallistut arvontaan kommentoimalla juoksuhaasteen omalla sivulla.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...